maanantai 14. heinäkuuta 2014

Varjoliljoja








 Ihania! Just ihanat väritkin!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Tämän hetken tummat


Ah ja voi! Toinen mun sysikurjenmiekoista oli tekaissut kaksi samettista kukkaa, ja näyttää niiiin hienolta! Ja keltaisine kuvioineen mätsää tosi hienosti takana kukkivaan hieman kookkaampaan keltakurjenmiekkaan. Ja melkein vieressä on joku toinenkin iiris tehnyt muutaman nupun, mitähän niistä paljastuu.. (Varmaan sitä perussinistä, mutta silti :o)


Mun ehdottomasti lempparisin kaikenvärisistä heisiangervoista on tämä mun Lady in red. Lehdet on niin kauniin punaiset, ei liikaa eikä liian vähän vaan just sopivasti, ja kukat hennon vaaleanpunertavat. Tämänkin vieressä on niitä kontrastikasveja, kuten ihan kohta kukkiva jonkunvärinen ritarinkannus. (Oi, oispa se vaaleanpunainen!)


Tumma kurjenmiekka Midnight reiter näyttää kivalta espanjankurjenmiekan vierellä. Molemmat näköjään kukkiikin yhtä aikaa, espanjalainen vaaleanpunaisesti, kun taas tummalla on siniset kukat (,mutta se annettakoon hänelle anteeksi :o).

Ja hiphei, pionitkin on pitkän odottelun jälkeen päättäneet aueta. Vielä on pari lajiketta odotettavana, mutta monet on jo avanneet nuppunsa. Vielä kun saisin hajuaistini takaisin niin pääsisin nuuskuttelemaan niiden sulotuoksuja. (Kesäflunssat on ihan plääh..)

**Edit: Jonkun pää on näköjään ihan pyörällä noista iiriksistä, kun kurjenpolviakin miekoiksi puhuttelen :o)

torstai 3. heinäkuuta 2014

Tätä on odotettu!


Viime kesänä Särkältä ostettu taatankurjenmiekka on tehnyt neljä paksua nuppua, joista kaksi aukesi tässä alkuviikon sadepäivinä. On se vaan hieno, ja vielä hienompi kun vieressä on kontrastina purppuraheisiangervo. Kukat on kylläkin yllättävän pienet, olin kuvitellut niiden olevan paljon isommat. No hieno hän on joka tapauksessa, täytyy vain katsoa hieman lähempää :o) (Eilen törmäsin toiseen hienoon irikseen, näin kuvan sellasesta lajikkeesta kuin Wintry Sky. Oi, se kyllä pääsee kans toivelistalle! Onkohan se kovin arka näillä korkeuksilla..)

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Avoin puutarha: Mannisenmäki


Varkaudesta kotiinpäin ajellessa noin puolimatkassa, Kuopion kuppessa oli päivän toinen ja samalla viimeinen puutarhakohde, Mannisenmäki. Väkeä oli liikkeellä paljon, ja aiemmin vaivannut sadekin sopivasti tauonnut.


Vierailijoiden lisäksi nähtävääkin oli paljon. Monenlaisia tiloja ja tunnelmia oli saatu pihapiiriin mahtumaan, toki oli siellä reilusti tilaakin toteuttaa erilaisia puutarhaunelmia. Tykkäsin hurjasti metsäpuutarhaosiosta, sekä siitä kuinka se oli saumattomasti yhdistetty vieressäolevaan metsään. Jykevät portit ja pilarit on vaan niin hienoja, ja kunnon rakenteet näyttää tosi hyvältä isossa tilassa.


Toinen tosi kiva juttu oli etupihan isot perennojen massaistutukset, joihin oli yhdistetty myös pensaita, havuja ja puita. Itse kun olen tällainen sillisalaattipersoona ja yleensä liikkeellä yhden taimen taktiikalla, niin oli kyllä hienoa nähdä miten näyttävää jälkeä saa käyttämällä paljon samoja kasveja, ja vieläpä sellaisia mitkä sopii yhteen niin väreiltään kuin kukinta-ajaltaan. Poimulehden, kurjenpolven ja pionin yhdistelmä oli hyvin vaikuttava (ks. ylin kuva). Olisi kiva myöskin tietää mitä penkissä kukkii aikaisemmin ja myöhemmin kesällä, ja onko se yhtä komeannäköinen silloinkin.


Ja koska talo oli melkolailla samanvärinen kuin meidänkin talo, sain varmistusta omille värivalinnoille talonvieruspenkkeihin. Hyvältä näyttää ainakin kirkkaankeltainen, unikonpunainen ja siperiankurjenmiekansininen. Tuo lämpimänkeltainen ei ole mikään helppo tapaus, herkästi syö värit varsinkin monilta sinisiltä kukilta.


Hyötytarhassa oli sielläkin paljon hyviä ideoita. Muhun vetosi erityisesti kiviaita, vaneriset istutuspöntöt, ja näyttävä portti höystettynä vanhoilla ruosteisilla tarvekaluilla. Pihalla oli tarjolla lisää ideaa myös muureihin ja muihin muurattaviin kohteisiin, meillä kun niitä vanhoja tiiliä on varastossa vaikka kuinka..


Muuallakin kuin metsäpuutarhassa oli hienosti toteutettu siirtymä hoidetulta piha-alueelta puolivillin kautta luonnontilaan. Huomaa hyvin maisemaan sopiva pöytäryhmä sekä hauska humalahiippa :o)


Pihanperältä lammasaitauksesta löytyi mahtava iso sammaloitunut kivi ja kaksi ujoa lammasta, jotka ensin vähän säikähtivät kameraa, mutta jo hetken päästä tulivat kerjäämään rapsutuksia. Musta on alkanut vähän tuntua että kyllä mekin jotain elukoita pihapiiriin tarvitaan..