Ensin se hankki pihakeinun. Sellaisen, joka oli edelliselläkin pihalla. Ei kestopuista, koska se on päättänyt että tähän pihaan ei tule yhtään kestopuukalikkaa. Eikä keinu ole edes sininen, vaan käsitelty jollain valtilla, toivottavasti edes harmaantuu nätisti.
Sitten se tökkäs sen keinun keskelle nurmikkoa, hopeapajun kainaloon. Vaikka se just ihmettelee sitä miksi kaikki keinut laitetaan nurmikolle ja sitten raivotaan ku heinät kasvaa lattianraoista. Vaikka kyllä se aikoo poistaa nurmikon keinun alta kunhan ehtii.
Mitähän se oikeen meinaa, kun se kääntää nurmikon nurinpäin? Tuosta kivikovasta, rutikuivasta maasta se irrottaa lapiolla suikaleen kerrallaan ja kääntää ne paikallaan pää alaspäin. Jostain kohti se irrottaa nurmikon kokonaan, ne kohdat jää kuopalle. Sitten se möyhii sitä kuopan pohjan maata ja istuttaa siihen lisää kukkasia.
Se laski että sillä on vielä melkein 70 taimipurkkia, joille pitää löytää paikka auringosta tai vähintäänkin puolivarjosta. Ne se on melkein kaikki kasvattanut itse siemenestä asti. On sillä muutama varjoisemmankin paikan taimi vielä purkissa odottelemassa loppusijoituspaikkaa.
Ja sitten se vielä tilasi lisää taimia! Perennoja, liljoja ja kevätsipuleita. Ja vieläkin se odottaa yhtä kuvastoa ilmestyväksi että saa tehdä vielä lisää hankitoja. Taitaa se tosiaan olla vähän hullu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti