Hassua, miten iloiseksi pieni ihminen tulee talven jälkeen siitä, että löytää pihalta pieniä ilon pilkahduksia - nuppuja, eläviä silmuja, ekat kukatkin! Ja sekin on hassua, miten sitä syksyllä muka on niin väsyksissä ettei jaksa kaivaa maahan edes muutamaa pientä aarretta kevään varalle. Lupaan, että ensi syksynä kätken kukkasipuleita pikkupihallekin!
3 kommenttia:
Samaa olen ajatellut minäkin. Tänään tulin iloiseksi lumihangen sulamisesta, talven jäljiltä kellertävän nurmikon näkemisestä, peräkärryn päältä sulavasta lumesta, rapakoista pihalla, niistä muutamasta pihamme krookuksesta. <3
Keväällä jokainen pieni kukka on suuri ilon aiha!
Etenkin pitkän talven jälkeen kevään kukinnasta osaa nauttia todella paljon.
Lähetä kommentti