Tällaista lumista maisemaa

.. aion katsella koko talven. Puhdasta, valkoista. Lumen alla haravoimattomat lehdet, koirankakkakasat ja muut silmää häiritsevät elementit ei vaivaa. Huhtikuussa maisema saa vaihtaa taas väriä, mutta siihen asti pelkkää lunta, kiitos!

Roskapuu

Entisessä elämässä jollain kadunvarren naapurilla kasvoi hopeapajuja oikein rivi. Kauniita olivat, ja sitten varmaan liian isoja, koska eräänä päivänä niihin oli iskenyt moottorisaha. Ei toki niitä kaadettu, vähän vaan typistettiin. Niistä kasvoi hassuja luutapuita, jotka - ihme kyllä - taas kasvoivat liian isoiksi. Ja lopulta ne sitten jouduttiin kaatamaan.


Sen läheisempää tuttavuutta en ollut ennen tehnyt hopeapajun kanssa. Nyt sellainen kasvaa talon nurkalla, melkein heti ulko-oven edessä. Eikä olekaan mikään pikkutaimi.. Tykkään siitä kyllä, se on kaunis vaikka vähän toispuoleinen, mutta..

Isossa puussa on paaaaljon lehtiä. Nyt niillä on jo kuorrutettu maanpinta lähes kauttaaltaan, ja edelleenkin niitä on puussa, ihan yhtä paljon kuin kesälläkin (ainakin siltä näyttää). Sitten kun ne joskus on kaikki pudonneet, on jo liian myöhäistä haravoida ja ne jää talveksi maahan. Keväällä maanpinnan peittääkin inha ruskea hopeapajunlehtikerros, oikein kunnon matto.

Hopeapajun oksat on varmaan aika heikkoa tekoa. Joka myrskyllä (niitä on ollut viimeisen vuoden aikana melko usein) ja tuulella yleensäkin latvoja on pitkin pihamaata. Eikä taaskaan ihan vähän. Risutyömateriaalia, paitsi taitavat olla enimmäkseen kuivia oksankärkiä.


Kysymys kuuluu: Mitä mä teen? Tiedän että haluan puun nurin, vaikka toisaalta haluaisin sen myös säilyttää, iso ja komea puuhan se on, ikääkin varmaan paljon, on nähnyt monenmoista.. Tämä on tällainen järki vastaan tunteet -ongelma.. Syödä kakku ja säästää se.. Ensin ajattelin että jos voisi jättää edes osan puusta, poistaisi vaikka nuo kolme eteläänpäin kasvavaa oksaa, jotta puusta tulisi vähän tasapainoisempi. Se vaan ei taida onnistua, sillä ne on reilusti reidenpaksuisia jokainen, ja pitkiä kuin mitkä.

Seuraava (ja paras) suunnitelma oli vetää latva poikki muutaman metrin korkeudelta, oksat tapeille (että puuhun voi vielä kiivetä!), ja antaa raukan kuolla pikkuhiljaa. Sitä pitkin voisi laittaa köynnöksiä kasvamaan ja lapset voisivat rakentaa latvaan majan. Mutta niin ei taida käydä kun on paju kysymyksessä, eli tulisi se hassu luutapuu.. Ja vaikka sen kaataisi kokonaan, taitaa uusia versoja kasvaa silti..

Miten paju oikeastaan tapetaan?

Vielä nämä

- kultasahrami 'Prins Claus'
- ukkolaukka 'Purple Sensation'
- isotähtihyasintti
- kirjopikarililja
- lumikello, yksinkertainen sekä 'Flore Pleno'
- espanjansinililja
- hyasintti 'Splendid Cornelia'
- tummahelmililja
- narsissi 'Tahiti'
- orkideanarsissi 'Thalia'
- nuokkutähdikki
- kreikantulppaani
- tulppaani 'White Triumphator'
- tulppaani 'Angelique'

Sipulit (173 kpl) saapuivat perjantaina, ja onpa hyvä että osasin niitä käydä postista kyselemässä, sillä pakettikortti olisi tullut vasta maanantaina. Onneksi antoivat paketin vaikkei seurantakoodia ollutkaan, maa ei ole vielä ihan jäässä.

Ja hiphei! Kaikki sipulit on jo istutettu! Enimmäkseen maahan, muutaman laitoin kokeilumielessä ruukkuihin. Vielä olisi muutama narsissi keväällä ostetusta jättipaketista istuttamatta, mutta nytpä taidan jo tietää mihin niitä kaivelen.

Syystyöpäivä

Vielä yksi tällainen kaunis ja aurinkoinen, vaikkakin viileä syyspäivä. Oivallinen pieneen pihapuuhasteluun. Ja sitähän riittää..

Kurkistin pitkästä aikaa kasvihuoneeseen, keräsin pakkasenpuraisemat punaiset tomaatit kanoille, toivottavasti kelpaa. Vihreät paprikat vein sisälle, katotaan mitä niille tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Kasvusäkit pitäisi vielä kumota kompostikasaan, saattaa jäädä keväälle..

Kasvimaalta keräsin kaikki kipot, kupit ja työkalut, heinäseipäät ja tukirakennelmat. Muutama ryvässipuli sinnekin on jäänyt pakkasöiksi, muuten on aika tarkkaan syöty kaikki mitä siellä on kasvanut. Ai niin, jäihän sinne vähän perunoitakin, kun oli kiireempi saada perunat tuolta "oikeasta" pottupellosta kellariin. Olisipa mahtavaa jos kasvimaan saisi vielä käännettyä ennen maan jäätymistä. Luumupuille olen käärinyt runkosuojan ja vielä pienisilmäisen jyrsijäverkon ympärille.

Pitkin pihamaata lojuvat lelut, ruukut, roskat ja muu sälä on pääpiirteittäin viety sinne minne kuuluvatkin. Veikkaanpa että ehtivät vielä ennen talven tuloa hyvinkin levitä takaisin pitkin pihaa..

Ne viheliäiset vihoviimeiset purkkitaimet laitoin talveksi hiekkakasaan valeistutukseen. En kerrassaan jaksa keksiä niille oikeita paikkoja juuri nyt. Siinä oli jo yhden talven purkissa asuneet pähkinäpensas ja keltakurjenmiekka, tänä kesänä ostetut villapaju ja marjatuomipihlaja sekä muutama vadelma plus mustavattua ja karhunvattua (liekö ne sitten sama asia vai eri?).

Muutamat purkit viettää talven navetan karjakeittiössä, jossa pidetään lämpö juuri ja juuri plussan puolella. Lapsen kasvattama omenapuu 'Royal Gala' :o), runkoluumu, viiniköynnös, joku outo mutta arka alppiruusulajike sekä muutama ämpärillinen mansikoita ovat siellä. Saapa nähdä ketkä niistä on keväällä vielä hengissä.

Odottelin viimeisiä kukkasipuleita saapuvaksi tänään. Olisi ollut kerrankin hieno sipulinistutusilma. Soitin Korpikankaalle maanantaina ja ihmettelin kun sipuleiden tulo on kestänyt jo melkein kuukauden. Sanoivat että paketti on käynyt täällä, mutta kukaan ei hakenut sitä postista, joten se palautettiin lähettäjälle.. Kysyivät että vieläkö haluaisin niitä sipuleita joita tilauksesta vielä jäljellä on, ja lupasivat että paketti on täällä viimeistään torstaina. Eikös se ole tänään..? Jos tästä lähtien on sadepäiviä tai maa jäätyy, niin istutan ne sitten ruukkuun ja vien nekin navettaan talveksi.

Lupaan että haravaan tartun vasta keväällä..

(Taas kuva meni kenolleen.. Miksei näitä voi kääntää..)

Syksyn sinitaivas

Ilmat on olleet niiiiin kauniita! Syyshortensia kukkii vielä söpösti, samoin ryvässipulit. Sekä muutamat muutkin syksyn sulostuttajat. Maissia ehdittiin melkein maistaa, uusi yritys ensi kesänä.

Maahan on tähän mennessä kätketty 35 isoa narsissia ja 15 pientä, 10 tulppaania, 12 krookusta ja 46 idänsinililjaa. Määrät tulee kasvamaan kunhan keksin mihin vielä noita sipuleita lykin.. Ja kunhan loput sipulit suvaitsevat saapua Korpikankaalta, grrr..

Ehtipäs!

Jonkun siementilauksen kylkiäisenä tulleet, liian myöhään maahan sinnetänne heitellyt kosmoskukan siemenet on järjestäneet yllätyksen. Jo kaksi nuppua on auki. Eikä yöpakkasista tietoakaan..

Melonisato korjattu

Vesimeloneita kasvoi kokonaista kolme kappaletta, 1/taimi. Yhteispaino reilu 3,3 kg! Pikkumeloneita tuli kahteen taimeen yhteensä viisi (!). Olisivat ehkä kasvaneet isommiksi jos olisin jättänyt vain yhden per taimi, mutta ihan mielenkiinnolla seurasin miten mahtisadon kasvattaminen onnistuu. Pienten yhteispaino oli melkein puolitoista kiloa. Näistä kun vähentää kuoret ja siemenet, syötävää ei kovin paljon jää..

Herkkua jokatapauksessa! Tuoksukin oli niiiin hyvä..


Melonit laitoin kasvihuoneeseen vahingossa ihan oikealle paikalle eli takaseinälle. Sen sijaan kaikkien muiden paikkoja täytyy ensi kesänä vaihtaa siten, että paprikat tulee eteläseinälle, kurkut keskelle ja tomaatit pohjoisseinälle.

- terassi: valmis!

Tai niin valmis kuin siitä tänä kesänä oli tarkoitus tulla. Neliöitä noin 25, kolmemetrisiä lämpökäsiteltyjä kansilautoja meni pyöreesti sata kappaletta, alla 11 kpl paksumpia lankkuja (+ yksi kansilaudoista tehty viritys, kun muuten olisi puolet terassista jäänyt tekemättä). Betoniharkkoja kannoin läheisen kuusirivin alta mooonta, ehkä nelisenkymmentä. Kyllä näissä puutarhahommissa haba kasvaa..

Päädyttiin kelluvaan ratkaisuun, eli terassia ei ole pultattu seinään kiinni mistään kohti. Saa routa nostella miten mieli tekee, ja kattellaan aina keväällä kuinka vino on ja pitääkö oikaista. Oli tosi helppo rakentaa Lunadeck profix- kiinnikkeillä, eli tarvittaessa purkaminenkin käy helposti.

Niin ja tämän tein tosiaan kokonaan itse, kun kyllästyin odottelemaan milloin Miehellä ei olisi jotain tärkeämpää hommaa. Pikku-Vantti auttoi (vähän) nurmikon kuorimisessa ja juuriturppaitten poisviemisessä, mutta sekin hoitui loppuun käsipelillä. No tekihän Mies sentään tuohon kellarinikkunan kohdalle kanteen luukun, että päästään tarvittaessa kellariin ulkokauttakin. Mutta muuten tein sen ihan kokonaan ite! Osasin! Voi miten hyvältä tuntuukaan!

Muutama kansilauta jäi urakasta yli, ja hyvä niin, sillä tulevina kesinä terassin on tarkoitus vielä vähän jatkua..

Syyskuun ensimmäisen piharaportti

- ulkokrysanteemi: tänä syksynä valkoinen
- kultapallot: makaa maassa mahallaan
- syyshortensia (uusi): nupulla
- ritarinkannukset (uudet): vaaleanpunaisessa vielä isot nuput
- isotähtiputket (uudet): kauniita, ihania!!
- auringonkukkia: yksi
- nauhukset (uudet): rötköjä näin heti istutuksen jälkeen
- pihlajanmarjoja: paljon
- köynnöshortensia: vielä hengissä navetan takana vuohenputkien seassa
- mustavatut (Loch Ness): kypsiä ja hyviä!
- punaherukat: pitäisi poimia
- terassi: tekeillä

Maistiaisia

Siinä se nyt möllöttää, tämän kesän ensimmäinen meloni. Petit Gris de Rennes Melone. Kokoa ei kertynyt kuin ison nyrkin verran, keittiövaaka väitti painoksi 382 g. Melkoinen kilohinta näillä itsekasvatetuilla etelän hetelmillä.. Mutta hyvää oli, vaikka ehkä vielä olisi saanut ihan himpun kauemmin kypsyä. Söin toisen puolikkaan ihan itse, ja toisen söi kissa. Se joka aina käy jyrsimässä kurkut pöydiltä ja tykkää myös kesäkurpitsasta (hyvä että edes jollekin maistuu..). Meloni olisi ehkä maistunut lapsillekin, mutta eipä hätää, näitä on vielä kolme tulossa.

Kummajainen

Törmäsin naapurin pihalla tällaiseen kummalliseen ilmiöön. Kasvi on joku ruusu, mutta mitä on nämä piikkipallerot? Niitä kasvaa ihan missä vaan, keskeltä lehteäkin. Joku loinen, tauti, ötökän pesä, hedelmä, mikä ihme..? Tietääkö kukaan? Mulla ei ole aavistustakaan, olisiko teillä?

Taimitarhalla

Tämän kesän taimistoreissukin on nyt tehty. Kävin ensimmäistä kertaa Kuljun taimistolla, muutama kilometri Vaskikellolta pohjoiseen. Jännää että vaikka asutaan viitostien vieressä, nelostielle ei loppujen lopuksi ollutkaan kovin pitkä matka. Vaikka tulihan tuolle keikalle matkaa kaikkiaan 250 km.. Ettei ihan joka viikko viitsi käydä, mutta ehkä kuitenkin kerran kesässä.

Kokemus on opettanut, että taimistoreissuun täytyy varautua kunnolla. Hinnastoa on tutkittu viikkoja, olen tehnyt listoja ja ennenkaikkea olen miettinyt mihin mitäkin voisi istuttaa. Ja lopuksi täytyi vielä summata hinnat yhteen ja ehkä vielä vähän karsia jotain pois.. Aivan ennennäkemätöntä suunnitelmallisuutta! Mutta näyttipä toimivan. Ja tietysti ennen lähtöä piti vielä tehdä eväät mukaan..

Ensimmäistä kertaa näin livenä isotähtiputken, ja aaaah - se on ihana! Sanoin siellä kukkapaljouden keskellä itselleni että nyt pitää pitää pää kylmänä, ettei ihan kaikkea ala haluttamaan, ja sitten näin tämän isotähtiputken..


Yksi (vain yksi!) heräteostos tuli tehtyä. Tämä oli niin nätti, enkä yhtään tiennyt mikä se on. Itsekseni veikkasin jonkunsortin törmäkukkaa. Olikin kirahvinkukka, jotain sukua törmäkukalle kuitenkin. En ole vielä tutustunut kirahviin sen kummemmin, täytyykin alkaa opiskelemaan..


Tykkään kovasti erilaisista pienikukallisista kärhöistä, tällä kertaa ostin kruunukärhön. Eiköhän jostain löydy joku harmaa aitanseinämä, jota vasten tämä väri näyttää herkulta.


Listalla oli vielä syyshortensia, villapaju, tähtijasmike, erivärisiä ritarinkannuksia ja nauhuksia, auringontähtiä ja harmaamalvikkia. Ja oli siinä vielä jotain muutakin, mutta joku kumma järjenpilkahdus pääsi yllättämään, ja muut ostokset jää ensi kertaan. Nyt sitten istutuspuuhiin..

Naapurista ilmaa ja pilliä

Sekä kokonainen kärryllinen muitakin jakotaimia: päivänliljaa, iiristä, jotain korkeaa sinistä kellokukkaa, sinivuokkoa, imikkää ja olikohan vielä suopayrttiäkin.

Kun ei oikein missään ole vapaata tilaa (!) istutella taimia, ja tuo navetan seinustalla "kasvava" humala on pelkkää rankaa ja lehtiruoteja, niin päätin repiä humalan sitten kokonaan pois. Seinustalla oli oikein muhevaa maata, seassa paljon nyrkinkokoisia kiviä sekä kattotiilinkappaleita. Siitä vaan valtavat humalanjuurakot pois, muutama juolavehnänjuurikin löytyi. Ja täältäkin paaaljon matoja. Kattotiilit laitoin rajaamaan aluetta.

Sipulit pääsivät ensin tähän väliaikaispenkkiin. Jatkoin kaivelemista vielä eteenkinpäin, ja ehkäpä jo tänään pääsen putsailemaan muidenkin taimien juurakoista salamatkustajia pois.

Nyt meidän täytyy oikeasti opetella käyttämään erilaisia sipuleita..

Nyt näyttääkin taltä

Hups, meidän talon voi nähdä edestäpäin. Juhannusruusupuska - n. 5 x 5 m - sai raivaussahasta sekä oksaleikkureista. Piikkiset oksat joutuivat silppuriin, ja haketta tulikin peräkärry lähes ääriään myöten täyteen.. Silppu täytyy vielä kuljettaa metsään, johonkin kovin hiljaiseen paikkaan ettei kukaan vahingossa saa piikkejä jalkapohjiinsa. Keittiön ikkunasta suorastaan tulvii valoa sisään. Ihmeen paljon noinkin kaukana seinästä oleva puska varjostaa. Maisemakin muuttui kummasti, kun ikkunasta ja ovelta voi nähdä navetalle asti.

Juurakot taidetaan kuitenkin vielä toistaiseksi jättää maahan. Tulee niin rumaa jälkeä kun aletaan kaiveleen. (Koirat onkin nykyään pitäneet huolen siitä puolesta..) Ehkä ensi keväänä tulen katumapäälle, ja annan ruusujen kasvaa takaisin. Tai ehkäpä keksin tuohon paikkeille jotain muuta vähän kauniimman näköistä..

Omasta maasta

Mutta ei mansikkaa. Perunat on jo isoja, ja voi miten hyviä. Näitä syödäänkin sitten urakalla koko talvi.. Porkkanat on ehtineet kasvaa pitkiksi ja makeiksi, vaikka niidenkin kylvö jäi pitkälle kesäkuuhun. Porkkanoidenkin suhteen omavaraisuus jatkunee ainakin muutaman viikon. Punasipulit pullistelee penkissä, ryvässellaiset on vähän pienempiä. Valkosipulit on kesän mittaan hävinneet tyystin. Vain tuoksu jäi jäljelle.. Kesäkurpitsoitakin tulee muutama, isoiksi ovat jo ryökäleet kasvaneet. Mummi toi omalta maalta muutaman jättiläisen, joita olemme popsineet jo melkein kyllästymiseen asti. Kunhan jääkaappi tyhjenee niistä, otamme omat kurpitsat käyttöön. Herneitä riittää naposteltavaksi sille, joka ensin puskaan ehtii.


Omia kurkkuja on syöty jo useita, isoja ja keskenkasvuisia. Osa on ollut kitkeriä, mutta enimmäkseen ihan syötävää satoa on tullut. Tomaateissa on hirveesti latvamätää, tähän mennessä ei vielä yhtään punaista tomaattia ole saatu maistaa. Paljon on vielä raakileita. Vesimeloneita tulee kaksi. Toinen kuulostaa jo vähän kumealta, jokohan kohta uskaltaisi kurkistaa sisään.. Niitä toisia (verkko?)meloneita on kolme hedelmää tulossa. Ja ananaskirsikoita ainakin kourallinen.

Ja onhan sitten tietysti punaherukat, nyt jo kypsät jotka pitäsi jaksaa kerätä ja mehustaa vai mitähän niistä keksisi tehdä..? Mummilta saisi mustaherukoita kaveriksi jos vain jossain välissä ehtisi ajella sinne asti niitä keräämään. Muutama kirsikka on omista puista syöty, mitälie linnunkirsikoita, melko happamia. Karviaispuska lymyää kompostorin nurkalla, se meinaa ihan unohtua. Purkkiin istutettu mustavadelma 'Loch Ness' kypsyttelee sekin jo marjojaan. Malttaakohan näiden kypsymistä odottaa?

Tämä kasvaa ihan silmissä!

Marmorikuula - golfpallo - tennispallo. Kohta ehkä keilapallo..

25.7.

31.7.

4.8.

Sitruunaiseni

Hengissä ovat molemmat sitruunapuut. Ovat asustaneet kesän ulkona eteläseinustalla, ja kasvattaneet uusia kauniinpunertavia versoja. Ja nuppuja! Saavat rauhassa pihalla levitellä sulotuoksuaan, ei tule pää kipeäksi vaikka kuinka nuuskisi. Ja pörriäiset hoitaa pölytyshommat. Toisessa sitruunassa on kevättalven kukinnan jäljiltä pieniä vihreitä vauvasitruunoita. Ja roikkuupa noita puissa valmiina olleita kypsiäkin sitruunoita vielä muutama paikallaan. Näitä ei uskalla ollenkaan syödä, sillä lapussa varoiteltiin että ovat "vain koristekäyttöön". Varmaan on jotkut myrkyt niskaan heitetty.. Mutta näistähän voisi ottaa siemeniä ja kylvää niistä oman sitruunapuun, hmmm..

Tuntemattomat

Mää nyt kysyn taas teiltä ku en mää oo mistään löytäny mitä nämä vois olla.

Viime syksynä jo ihmettelin tätä pensasta. Ehkä pikkusen vajaa kaks metriä korkeutta ja saman verran leveyttä. Lehdet on tosi jännät, tommoset kolmisormiset, ja niitä lähteeki vähän tolleen niinku kolme aina samasta kohtaa. Tämä ei oo kukkinu koko kesänä, onkohan vielä niin nuori, kukkii ehkä joskus tulevina kesinä. Ois kiva tietää mikä tämä suurinpiirteinkään on, missään (ainakaan mun) kirjoissa ja pensaita esittelevissä lehdissä ei ole mitään lähellekään tämän näköstä.


Sitte huomasin tuossa mökin takana yks päivä tämmösen erikoisuuden. Kukat on tollasten niinku pussukoiden sisällä, olivat kylläki jo melkeen kaikki kuihtunet. Lehdet on pareittain vastakkain. Melko rentovartinen, pystyynnostettuna ehkä polvenkorkuinen. Tätä en kauheesti oo vielä ehtiny ettiä mistään kirjoista, mut ei ainakaan oo mulle mikään kauheen tuttu tapaus.


Edit: Nyt nämä on ilmeisesti tunnistettu. Pensas on kultasade (!), ja tuo ruohovartinen nurmikohokki. Ihmettelen vaan miten tuo kultasade on ilmeisesti jo useamman vuoden menestynyt täällä IV-V -vyöhykkeellä! Vieläpä tuossa vanhan koivun juurella pohjoisen puolella!

Täällä taas

Nimittäin kasvihuoneessa. (Taas tämä haluaa laittaa kuvan poikittain, mutta eipä tuo mitään, selvää saa..) Kaikki kasvaa rehevästi. Ihan naurattaa kun vertaa alkutilanteesen, kun tomaatit oli niin pieniä ettei ovelta asti erottanut kasvaako säkeissä mitään.. Nyt 'Supersweet' ojentelee pitkiä kukkavarsiaan vesimeloniviidakkoon, ja tuntuu että melkein koko 8,2 neliötä on vihreän peitossa.


Hiphei! Eilen aamulla oli vesimelonissa yksi emikukka auennut, se töpsyteltiin ja iltapäivällä se oli jo kuihtumaan päin. Nyt seurataan palleron kasvua. Mietin vaan miten saan roudattua koko kasvusäkin sisälle sitten kun kasvihuoneessa on liian kylmää meloneiden kypsyä.. Tänään löytyi toisestakin vesimelonista vauvanalku. Sugar Baby. Siinä on raidat ja kaikki. Ja ihanat karvat!


Mieskukat levittelee hedepölyään, ja pörriäisten puutteessa pieni vesiväripensseli lennättää sen naiskukan luo.. Kauniita nämäkin kukat ihan läheltä.


Ananaskirsikkakin aukaisi ensimmäiset kukkansa. Pitääköhän näitä täristellä tai tehdä muita kommervenkkejä? Jos potkis aina ohikulkiessaan ämpäreitä missä nämä kasvaa..

Kukintaa ex-pihalta

Lomalla pyörähdys entisessä puutarhassa. Hihkuin ja hypin tasajalkaa kun näin kaiken tämän kukoistuksen. Miten joku onkaan osannut tehdä tämän ihan tyhjästä!? Yhyyy, niin kaunista ja runsasta. Rikkaruohojakin lähinnä vain kiveysten väleissä. Miksi tätä ei vois siirtää uuteen pihaan kuin siirtonurmikon ikään..

Poimulehti, keijunkukka, kurjenpolvi, nauhus, vuohenkelloja (-grrr..), taustalla turveharkkopenkissä alppiruusut, tuivio, kanadanvuokko ja aeto savolaenen pisteaeta..


Rantatädyke, kesäkullero, rantavehnä, pietaryrtti, pohjanpaju..


Ritarinkannus, myskimalva, kurjenkello, mirrinminttu, seinustalla alppi- ja siperiankärhöt..


Kuunlilja, kurjenmiekka, niittyhumala, suikeroalpi.


Viiruhelpi, tunturipoimulehti, grönlanninhanhikki, kuunlilja, taustalla alppiruusut jne..


Jalopähkämö, myskimalva, lamoherukka, taaempana suikeroalpi, keijuangervo, rantavehnä, kesäkullero, pohjanpaju..


Kuunliljat, kellot, pohjanpaju, kesäkullero, rantatädyke, keltainen luonnonkukka jonka nimeä en juuri nyt muista..


Siperiankurjenmiekka, kuunliljat, rentoakankaali, suikeroalpi, ihan vähän keskeneräinen allas, nurmikko..


Riippahernepuu, keijuangervo, suikeroalpi, kurjenpolvi, kesäkullero, pohjanpaju..