tiistai 25. maaliskuuta 2014

Kukkimus!?


Siis täytyykö nyt todeta että meillä lumikellot kukkii? Maaliskuussa?? Eikös tämä ole ihan ilmiselvä kukkimus, häh?


Ja siellä yksinkertaisten takanakin kurkistelee jotain..


Siellä ne kerrotutkin jo nostelee päätään ja kurkistelee nupuistaan. Voi ääks! Ihanaaaaa!!


Herra Hämy-Heikkikin on herännyt paistattelemaan päivää. Kevät

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Leikkauspäivä, kylvöpäivä

Tänään on jousimiespäivä. Kuukirja kertoo näin: Jousimiespäivät ovat hedelmäpäiviä ja edustavat käännekohtaa nousevan ja laskevan voiman välillä. Erittäin suotuisa ajankohta kaikkien korkeiksi kasvavien hedelmä- ja vihanneskasvien kylvämiseen ja istuttamiseen (salkopapu, humala jne.). Suotuisa ajankohta hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkaamiseen (keväällä vähenevän kuun aikana); viljan, eritoten maissin kylvämiseen; viljan, vihannesten ja hedelmien kevätlannoitukseen (ehdottomasti vähenevän kuun tai täydenkuun aikana); maanpäällisten tuholaisten torjuntaan. Epäsuotuisa ajankohta maan kuokkimiseen ja kitkemiseen (rikkakasvit itävät ja leviävät helposti); salaatin istuttamiseen (alkaa helposti kasvattaa pelkkää vartta).


Taas sais yhden rastin vetästä seinään: kävin leikkaamassa omenapuut. Rasti jo siitä että yleensä leikkaan omenapuita (vaikka kylläpä sen toissakeväisen Anssi Krannilan kanssa vietetyn leikkauspäivän jälkeen on ollut paljon pienempi kynnys niitä leikellä), ja vielä isompi rasti siitä että sen voi tehdä jo maaliskuussa. Yleensä tähän aikaan vuodesta meillä on vielä melkein metri lunta, nyt vain lämpäreitä siellä täällä. Etupihan epäkääpiöpuilta poistin verkot ja annoin jokaiselle henkilökohtaista leikkaushoitoa oikein ajatuksen kanssa. Tosin leikkauksen jälkeen viritin verkot vielä takaisin, ei kärsi jättää kalliita puita pupujen armoille. Takapihan kääpiötarhassa haasteena oli löytää jokaiselle puulle latva, edellistalven pupunruokailujen jäljiltä osa puista oli kunnon luutia. Kunhan maa sulaa ja tukikepit saa asennettua paremmin paikoilleen, pitää muistaa sitoa latvat kunnolla keppeihin jotta ne joskus kasvaisivat suoraan ja mielellään ylöspäin. Pirjoista sain muutamia kukkasilmullisia oksia maljakkoon.


Ja koska tänään on myös hyvä kylvöpäivä, hankin kylvömullat ja purkit jo viikolla, joten nyt seuraavaksi voinkin käydä siemenvaraston kimppuun ja pystyttää pesuhuoneeseen kylvöpuuhailupisteen. Eikös tomaatti ja paprika olekin korkeiksi kasvavia hedelmä- ja vihanneskasveja..?

torstai 13. maaliskuuta 2014

Niks ja naks


..miks en muuttunutkaan kauniiks ja viisaammaks..? No ei, vaan olen riehunut oksaleikkurien kanssa pitkin pihaa. Eilen oli niiiiin ihanan keväinen päivä (vaikka tuuli tuhatta ja sataa), että päätin ottaa kevään ensimmäisen ison annoksen puutarhaterapiaa. Meillä on epämääräisiä pusikoita lähes kaikkien piharakennusten seinustoilla, ja kun inspiraatio iskee niin se iskee. Ehkä tunnin huhkimisen jälkeen hoksasin ajatella että taisi olla huonoin mahdollinen ajankohta raivaustöihin noin niinkuin kuunvaiheen mukaan, mutta menipä jo.

Meidän leikkimökki (eli pikkuaitta) on ehkä piharakennuksista ainoa joka ei ole purku- tai siirtouhan alla. Kyllä tuokin kaipaisi vähän tunkkausta ja pari kiveä alleen, nyt alimmat hirret näyttää olevan maata vasten vaikkei ne varmaan ole, ne vaan näyttää siltä. Kuisti on kyllä jo ihan laho, se pitäisi rakentaa uudelleen. Tätä eteläpuolen seinustaa ei ole melkein näkynytkään kun sen on peittänyt koko matkalta pajuangervikko. (Siinä muuten pensas jota en pihalleni ihan ensimmäisenä halua. Toinen esiintymä meillä on vanhan pirtin seinustalla, ja sekin on laaaaaja. Napsin vähän sitäkin eilen, mutta jätin kesken kun siellä pohjoisseinustalla oli vielä niin paljon lunta, ja pusikon pinta-ala on tähän verrattuna ainakin viisinkertainen eli usko loppui kesken..) Nytpä näkyy koko seinä komeasti. Noiden nuorten koivujen kohtalo on vielä mietinnässä, onhan ne hienonnäköisiä, mutta jos tähän aikoo istuttaa jotain muuta niin joutavat kyllä pois.



Seuraava raivauskohde voisikin olla vaikka tämä aarreaitan takapuoli, sinne on levittäytynyt villikirsikat, vaahterat ja taitaa siellä joku herukkakin pyristellä. Kuvan oikeassa alalaidassa pilkistelee ne ekat lumikellot, eikö olekin tosi esillä nämä kevään airueet tässä risukasasekamelskassa :o)

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Ekat!


Äskeisellä pihakierroksella takapihalta löytyi isoja lumikelloja! Sieltä ne vaan puskee maasta jo maaliskuussa, eipä ole ikuna ennen moista nähty! Toissapäivänä nämä samaiset kurkistelivat vielä paksun hangen alta. Ja jos ihan totta puhutaan, niin luulen nähneeni jotain merkkejä näistä jo helmikuun puolella, ennen tuota uutta hankea. Ihan hullua! Onneksi pelloilla on vielä lunta kunnon kerros, jospa se vähän pelastaa noita marjakasveja, jotka nekin on varmaan ihan ihmetyksestä ymmyrkäisinä tämmösen "talven" jäljiltä. Tänään näkyi aurinkokin pitkästä aikaa, jo se taitaa olla meilläkin kevät!

torstai 27. helmikuuta 2014

Siemenistä

Sain jo aikaa sitten Karoliinalta siemenhaasteen. Kiitos siitä!

Haaste Puutarha Ystäville
- Kerro kuvin parhaat siemenvinkkisi.
Mistä olet siemenet hankkinut, miten kasvattaminen onnistui? Esikasvatitko?
Laita haaste blogissasi eteenpäin.

Olen plaraillut viime vuosien viljelykuvia, ja samalla mietiskellyt onkohan olemassa joku esikasvatettava kukka tai vihannes jota en olisi kokeillut kasvattaa (varmasti on). Joinakin keväinä olen päättänyt että en kyllä esikasvata yhtään mitään, toisina keväinä taas esikasvatettavien pussuka-armeijat oikein jonottaa milloin on heidän kylvöaikansa. Tänä keväänä en ajatellut kasvattaa paljon mitään, mutta.. kummasti noita pussukoita taas on tuossa jonossa. Ja niiden lisäksi sitten tietysti kaikki ne "helpot" kukat, joiden siemenet vain huiskitaan penkkiin ja sitten nautitaan kukkaloistosta.

No mitä sitten ainakin pitää joka kevät kasvattaa?

Tomaatteja! Ai kun rakastan tomaattien kasvatusta, ja syömistäkin tottakai. Ei ole mitään niin hyvää tuoksua kuin tomaatintaimi. Kaupan mauttomia tomaatteja en osta koskaan, ne on poimittu liian raakoina. Suoraan puutarhalta ostetut onkin sitten aivan eri juttu. Muuruveden koulupuutarhan luomukirsikkatomaatit on niin nam! Ihan melkein yhtä hyviä kuin itsekasvatetut. Lajikkeita on nytkin menossa kylvöön varmaan toistakymmentä.. Ei siinä muuten mitään, mutta kun "kasvihuoneesta" puuttuu edelleen lähes puolet katosta, enkä ole vieläkään saanut asennettua kastelusysteemiä paikalleen.. Kastelusysteemin puuttumisen vuoksi ikinä ei ole mitään huippusatoja omia tomaatteja saatu, vähän maistiaisia kuitenkin.  Ja tomaattien lisäksi kasvariin pitäisi mahduttaa vielä paprikat, kurkut ja melonit..


Kääpiösamettikukkia! Vaikka vaativatkin esikasvatuksen, niin näitä on silti pakko olla aina ja joka kesä. Anoppi mut tutustutti tähän joskus vuosia sitten, toi alkuun valmiit taimetkin aina alkukesällä. Nyt ollaan jo pitkään itse kasvatettu omat kääpiösammarit, ja joka kesä tuntuu että niitä saisi olla vieläkin enemmän. Näit meillä kasvaa kasvimaalla ja kasvihuoneessa, tähän mennessä ei ole taimia riittänyt "koriste"maille.


Pioniunikoita! Nämä on onneksi niin helppoja ja kauniita, ettei vaadi mitään kommervenkkejä, senkun muistaa kylvää siemenet maahan, ja jossain määrin pitää huolta kosteutuksesta itämisvaiheen yli. Pioniunikoiden kasvatuksen pitäisi olla jotakuinkin pakollista ihan kaikille :o)


Muutama vuosi sitten hoksasin että perennojakin voi kasvattaa siemenestä. Kuinka paljon enemmän taimia saakaan samalla rahalla! Paitsi että ne on yleensä erikasvatettavia, joten vaativat enemmän tilaa ja hoitoakin, kuin valmiit taimet jotka istutetaan suoraan penkkiin. Hyvin on onnistuneet ainakin erilaiset akileijat, vaikka saattavatkin vaatia kylmäkäsittelyn. Se on kyllä semmosta puuhaa, johon minä en ala, ellen sitten joskus syksyllä muista kylvää siemeniä luonnollista kylmäkäsittelyä saamaan. Tähän mennessä en ole muistanut.


Sinipallo-ohdake, tuo hauska rumpukapulakukka josta kaikki pörritkin pitää kovasti oli yllättävän helppo tee-se-itse -kukka. Siemenet oli vanhoja, ja ihan huvikseen kokeilin tuleeko niistä mitään. Tuli.


Viime keväänä kokeiltiin ensimmäistä kertaa yrttien kasvattamista_vähän_isommassa mittakaavassa. Kylvin aina yhden 24 lokeron kennollisen yhtä yrttiä, siitä sai jo muhkean maton vaikkapa oreganoa, jota meillä tungetaan ruokaan kuin ruokaan. Onhan se ihan eri asia syödä itse kasvatettua luomuoreganoa, kuin kaupasta ostettua israelilaista luomuoreganoa.. Ekaa kertaa ollaan oregano-omavaraisia, jeee!


Nämä nyt oli tällaisia mistä löytyi viime kesältä kuvat, paaaljon muutakin on tullut kokeiltua. Jotkut onnistuu paremmin, jotkut ei. Jospa joku päivä saisin ihan listattua mun tämän kevään kylvöaikomukset. Tulee muuten pitkä lista :o)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Totuus


Hyvää ystävänpäivää puutarhaystävät!

maanantai 3. helmikuuta 2014

Pieni pilkahdus intoa

No mutta, mikäs se siinä..?


Sehän on vuoden ensimmäinen hyvin luettu siemenluettelo. Kannet on jo revitty, nurkat hiirenkorvilla ja alareuna uitettu maidossa. Ehkä mua pikkusen jo houkutteleis rapistella siemeniä ja mieiskellä mitä sitä mihinkin laitais. Olen enimmäkseen kuolannut helppoja, suoraan kasvupaikalle kylvettäviä yksivuotisia, mutta onpa muutama muukin pussukka harkinnassa päästä ostoslistalle. Eniten houkuttais mm. yksivuotiset kaunokit, ruskehtavat revonhännät, kirkkaanväriset kehäkukat, kerrotut kosmoskukat, vaaleanpunaiset tuliunikot, mustat ja muutkin auringonkukat, uhkeat pioniunikot, kauniit koreatörmäkukat, kaikenlaiset kääpiösamettikukat, monet krassit, siniset tsinniat, pienet kaunokaiset, monenväriset punahatut ja ripsureunaiset orvokit.

Ja nytpä hokasin että mun kasvihuone ei enää sijaitse pellolla vaan pihalla, joten se ei enää ole luomuvalvonnan piirissä, eli saan hommata sinne muitakin kuin luomusiemeniä. Onkin heti paljon isommat valikoimat kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita saatavilla. Vinkkailkaapa mitä lajikkeita (terveitä, satoisia, kylmänkestäviä, herkullisia..) kotitarveviljelijän kannattaa kasvihuoneeseen laittaa, minä oon ihan pudonnut kärryiltä kun oon vuosikausia kytännyt vain niitä luomusiemeniä.