maanantai 30. kesäkuuta 2014

Avoin puutarha: Vihervaara


Tänä vuonna päätin lähteä pällistelemään toisten avoimia pihoja, vaikka niitä ei ihan kotinurkilta löytynytkään. Yksi vaihtoehto olisi ollut ajella Oulun suuntaan, mutta valitsin kuitenkin plan B:n, ja ajelin aamusta ensin Varkauteen. Aluksi pääsin tutustumaan juuri varkaustelaistuneen puutarhaystäväni uuteen pihaan ja sen suuriin suunnitelmiin, ja sitten lähdettiin yhdessä kurkkaamaan Vihervaaraan.


Siellä meitä odottikin ihana pikku keidas. Vaikka täytyy sanoa, että tuntui tosi oudolta noin vain kävellä vieraaseen pihaan ja alkaa koluta nurkkia. Ruuhkaa ei ollut, koska oltiin liikenteessä heti puolenpäivän aikaan. Paljon oli ideoita mitkä voisin heti napata omaankin puutarhaan. Kaikkein parasta oli nähdä, ettei pihan tarvitse olla ihan tiptop (ihanku meillä joskus olis tai tulis olemaankaan..), ja silti sen voi avata muiden puutarhaihmisten nähtäväksi. Alentaa kyllä huomattavasti omaa kynnystä joskus osallistua tapahtumaan.


Tunnelma pihalla oli juuri sitä mitä tällaisilla vanhoilla kaupunkipihoilla kuuluukin. Vanhat puut, pensasaidat, kekseliäät kierrätysideat, hieman huvikumpumaisuutta, romuromantiikka. Mitenhän sitä saisi loihdittua omallekin pihalle samanlaista tunnelmaa.. Täytyykin laittaa suunnittelumyssy taas päähän ja alkaa miettiä uusia kuvioita.


Ainakin yritän sovittaa johonkin suunnitelman nurkkaan tuollaisen kivipolun. Tynnyrihevonenkin voisi olla kiva (ainakin olisi paikka sille satulalle joka nyt pyörii pitkin tuvan lattiaa). Ja vanhat kottikärryt voisikin muutta vaikka yrttitarhaksi, skeittilautakin meiltä ehkä jostain löytyy vaan ei puunoksaa johon sen voisi ripustaa.


Pihalla nähtiin myös kanoja vapaana juoksentelemassa, kuultiin koirankin olevan kotona, ja sokerina pohjalla siellä oli pikkuruisia pupunpoikasia

5 kommenttia:

pivi kirjoitti...

Kiitos virtuaalikierroksesta, ihania ideoita vierailupaikassasi, kierrätys on niin parasta. Olen täysin samaa mieltä sinun kanssasi, että paitsi näistä avoimista saa ideoita, niin tosiaankin itsekin huomasin, että kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle. Vaikka sitä tietää, että aina on rikkiksiä ja aina on joku paikka kesken, niin sitä vaan on itselleen niin kriittinen. Mäkin sain eilisestä päivästä lohtua, että ehkä jonain päivänä voisin itsekin avata pihani. Eräässä vierailukohteessa oli lapulla vierailijan säännöt, ja yksi niistä oli, että muistathan että puutarha ei ole koskaan valmis ! :D

Maarit kirjoitti...

Ihania kuvia ja ideoita! Kiitos, näissähän oli vaikka mitä idiksiä! Todellakin, toisten pihassa vierailu alentaa omaa kynnystä. Minulla on käynyt muutama "oma" ryhmä vierailulla ja aion olla avoimissa mukana ensi vuonna;)

Anonyymi kirjoitti...

Kiva piha, rento meininki :)

Anne O. kirjoitti...

Kiitos kun vierailitte Vihervaarassa, hauska katsella toisten ottamia kuvia omalta pihalta :) Rohkeasti vaan ensi vuonna itsekin pihaa avaamaan! :)

Vianna kirjoitti...

Kiitos Anne että saatiin kurkistaa ihanalle pihallesi! Ensi vuonna suuntaankin näköjään sitten Maaritin pihaan :o)

(Mulla odottaa jo yks patjanraato tuolla aitassa, käyn kimppuun kunhan on sopiva hetki :o)