Hupsuja näkyvissä!!

Olin tänään Kuopiossa messuilla markkinoimassa Pihakutsuja, ja kun kotiuduin, huomasin että meidän pihallahan kurkkii jo vihreitä hupsuja!

Narsissimerikin puskee läpi hankien!



Ja vielä lähempää katsottuna huomasin että lumikellot on tosiaan nimensä veroisia. Meillähän kukitaan ihan kohta!

Vaikka taitaa kestää vielä hetken ennen kuin pellolle päästään muokkaushommiin.. (Ai että onkin harmaa päivä..)

Kasvihuoneen kevät

Kasvihuone näyttää nököttävän hassusti kuopassa hankien keskellä. Lumikengät on ollut melkein koko talven hajalla (ja korjattukin jo kerran, mutta roiskeläppäkumi ei kestänytkään ajatellusti), ja nyt vihdoin monen kunnon pakkasyön jälkeen hanki kantoi sen verran että uskalsin käydä kurkistamassa hävityksen laajuuden..

Runko näytti olevan melko suorassa, ja useampi pleksi tallella. Sisältä kasvihuoneesta löytyi neljä, ja yhden olen nähnyt liitelevän takapihalla noin kaksikymmentä senttiä lunta sitten. Mies on ollut bongaavinaan kaksi pleksiä kasvihuoneen lähettyviltä, joten hukassa näyttäisi olevan vain yksi pleksinpala. Oikeastaan tarvitsenkin varmaan paljon isomman (ja paremman) kasvihuoneen, nyt vaan täytyisi äkkiä keksiä sille sopiva paikka, rakentaa kaaret ja virittää muovi. Ja sitten pääsen istuttamaan ne 18 tomaattia, jotka nyt valtaavat ikkunalautoja.

Kaunista

Kuuden viikon päästä meillä näyttää toivon mukaan taas tältä:

Kaunista ja kukkeaa, vihreähköä, vaikkakaan ei vielä täysin rehevän ryöpsähtänyttä.

Tässä tämän hetken tilanne (ja ties vaikka lisää lunta olisi vielä tulossa.. Mutta silti - maata näkyvissä! Juhuu!):

Vaahteramäestä tuli ihana Kaunisblogi -tunnustus, kiitosta paljon! Tunnustus kuuluu jakaa eteenpäin viidelle pienelle ja kauniille blogille, joten se lähtee Saraheinälle, Päärynäpuun varjoon, Geraniumille, Kanatarhaan ja Kanttorilan Puutarhaan, olkaapa hyvät! Ja extramaininta ja kiitos Ansalle Piha ja piennar -blogiin, sieltäkin tuli ilahdutusta!

Vielä ehtii!

Ainakin täällä meilläpäin on vielä metri lunta, ja maata pilkistelee ainoastaan hyvin aurattujen teitten varsilla. Täksi viikoksi on luvattu päivisinkin vielä pakkasasteita. Kun ei tuo kevät tunnu etenevän, niin nyt onkin aivan mainio aika tilailla pelargoneja, toimitukset käynnistyy heti pääsiäisen jälkeen. Ainakin noita Mårbackan ihania perinnelajikkeita täytyy hankkia, ja tietysti tuollainen ihmeellinen uutuus, pilaripelargoni. Laita viestiä, jos sinäkin haluat omasi!

Edit. Kiitos kaikille pelargonien tilailijoille. Lisää saadaan toivottavasti ensi keväänä, sillä nämä on nyt myyty. Mutta monenlaista muuta kivaa kyllä löytyy, käy kurkkaamassa :o)

Vaikeita kysymyksiä

Hmmm.. Olen mielenkiinnolla lueskellut puutarhabloginpitäjien kertomuksia lempikasveistaan ja puutarhafilosofiastaan sekä siitä, kuinka puutarhainnostus on syntynyt, ja samalla pienesti miettinyt mitä itse vastaisin jos noin vaikeita kysyttäisiin. Ja nyt sitten Geranium kysyi.. Lähetti upeasta Tontti 559m2 -blogistaan kauniin kuvan kera kauniiden sanojen, ja mukana ne vaikeat kysymykset.. Kiitos kivasta haasteesta!

1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?

Puutarhainnostus alkoi kaksikymmentä vuotta sitten kun näin ensimmäistä kertaa anopin kasvimaan ja kukkapenkit. Sitä ennen en ollut osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa mitään vihreää kohtaan, mutta kun omin silmin näki että joku osaa kasvattaa syötävää ja kukkia, se teki lähtemättömän vaikutuksen. Sitten keksin hakea puutarhakouluun, ja sen jälkeen pääsin mylläämään omalle omakotipihalle. Yhdeksän vuoden uurastuksen jälkeen piha oli ääriään myöten täynnä, ja täytyi siirtyä suuremmalle tontille :o) Puutarhasta tuli elämäni intohimo. Kun kolmisen vuotta sitten aloin kirjoitella blogia, melkein heti tajusin, että puutarha ansaitsee kokonaan oman blogin, jota voin käyttää päiväkirjana, muistilappuna, valokuvakansiona jne.

2. Mikä on erikoisin, ihmeellisen, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

Vielä en ole kohdannut sellaista kasvia, josta en tykkäisi. Lempikasveja on monet perennat, sekä satoa tuottavat hyötykasvit. Ei niiden tarvi olla mitenkään erikoisia tai harvinaisia, lempparikukiksi voisin mainita vaikkapa skillat, sinivuokot, isotähtiputket, kerrotut akileijat, laukat, punahatut, unikot, törmäkukat jne. Iloitsen myös jokaikisestä hedelmäpuusta joka talven jälkeen jaksaa taas herätä henkiin, ja varsinkin niistä joiden talvehtiminen täällä pohjoisessa ei ole niin itsestäänselvää.

3. Mikä on puutarhafilosofiasi?

Vaikee, vaikee.. Oikeastaan voisin sanoa, että puutarhanhoidon tarkoitus on olla jotain aivan muuta kuin rankkaa työleiriä. Mulle se on sellaista puutarhapuuhastelua, puutarhastelua. Allekirjoitan täysin sanonnan "Kun hoidat puutarhaa, puutarha hoitaa sinua." Kesäaikaan voisin asua pihalla, tonkia multaa, ihmetellä kukkia, ja unohtaa sellaiset pikkuseikat kuin syömisen ja nukkumisen, tai sen että lapsetkin tarvitsee ruokaa.. Raja tulee yleensä vastaan juhannuksen aikoihin. Näinä nykykesinä maanviljelys vie ison osan kesän ajasta ja energiasta, joten puutarhastelua oikeasti tarvitaan vastapainoksi. On hirveän helpottavaa tietää, ettei puutarha ole koskaan valmis. Se on matka, prosessi, joka elää koko ajan ja antaa niin paljon.

Keulii, keulii

..enää ei pelkästään meinaa.. Tuossa kaurapellon reunassa kulkee tie, ja tien viereen pellon puolelle istutan kesällä rivin omenapuita, ja rakennan perinteisen savolaisen pisteaidan. Omppujen lisäksi laitoin tilaukseen saskatooneja, kirsikoita, luumuja, aronioita sekä hasselpähkinöitä. Hullu mikä hullu. Nyt lasken summat yhteen ja sitten ehkä otan järjen käteen ja mietin mitä ilmankin tulen toimeen..

Mopo meinaa keulia

Muistelin että mulla on jossain kääpiösamettikukan siemeniä. Millonkas niiden kylvöaika olikaan? Ei onneksi ihan vielä, joten olikin hyvästi aikaa rapistella irtokarkkipusseja (joissa säilytän siemeniä vuosien ja vuosien takaa..). Löytyi kääpiösamettikukkaa, kolmessa eri värissä. Samoin löytyi paljon muitakin siemenpussukoita.. Nappailin fiiliksen mukaan muutaman sieltä, jokusen täältä, yksi-, kaksi- ja monivuotisia. Ja pari syötävääkin lisää, esim. maapähkinöitä vuodelta naks ja poks. Värit näyttää aika herkuilta, vai mitä?! Jospa noista jotain laittais ihan kasvamaankin.. Ei kuitenkaan ihan vielä, ensin iloitaan niistä pikkulenkeistä joita multapurkeista jo pilkistelee.