sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Haa!

Tänään oli hetki ettei satanut vettäluntaräntää, ja uskaltauduin haahuilemaan pihalle. Katse maahan luotuna kuuntelin askeleiden alta kuuluvaa litslätsiä. Yhtäkkiä tarkat, vihreälle herkät silmät bongsivat lumirajasta jotain. Pari askelta lähemmäs, ja kas, siinä se oli: kevään ensimmäinen piippa!


Uuden kukkapenkin reuna on tullut jo joku aika sitten näkyviin, tosin itse penkin päällä on vielä muhkea kerros lunta. Eka piippa on siis tuossa alla olevassa kuvassa suunnilleen alareunan keskikohdasta hieman vasemmalle - huomaatko? Huomaa myös pupujussin hienosti typistämät syyshortensiat.


Syyshortensioiden lisäksi pupunen on käynyt hampaineen myös koristeomenapuun kimppuun - eikä ole edes vaivautunut syömään oksia, pöh!


Pihatien toisella puolella oikeat omenapuut on sen sijaan onneksi suojattu, ja vieläpä ajoissa. Mutta ei vielä puhettakaan että tuonne puolireiteen ulottuvaan hankeen lähtisi suorittamaan hoitoleikkaustoimenpiteitä..


Löysinpä pihalta vielä muutakin vihreää, mutta enpä taida tällä kertaa rasittaa yleisöä enemmillä rumilla huhtikuun kurakuvilla, joten lisää toiste.

3 kommenttia:

pivi kirjoitti...

Ensimmäinen piippa on iloinen uutinen, onnea ! Eihän sitä voi käsittää kuin toiset puutarhahörhöt, miltä se tuntuu :)
Harmi että jänö on katkonut oksia, tuli nyt sellainen pakollinen typistys tehtyä. Onneksi ei oo syönyt kuorta kuitenkaan. Kevättä !!

Between kirjoitti...

Kohta pääsee tosiaan enemmänkin tarkastelemaan kevään ihmeitä. Yleensä löytyy pieniä murheita ja suuria iloja.

pioni kirjoitti...

Ensimmäinen vihreä piippa on niin iloinen juttu, erittäin pitkän talven jälkeen:)