keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Viininviljelyä viitosvyöhykkeen tuntumassa


Kyllä, meillä viiniköynnökset kasvaa avomaalla, eikä edes missään suojaisalla seinustalla, vaan ihan keskellä peltoa. Kävin viininviljelykurssin vuonna 2012, ja siellä korostettiin sitä, että talvet ei välttämättä ole se rajoittava tekijä viininviljelyssä, vaan lyhyt kasvukausi sekä liian pieni lämpösumma. Pakkasia vastaan auttaa ainakin täällä itäisessä Suomessa lumi, nytkin viinitarha vielä uinuu paksun lumivaipan alla (pitäskin käydä mittaamassa paljonko pellolla on vielä lunta). Ensimmäiseksi talveksi neuvottiin suojaamaan lisäksi havuilla, ja kerryttäähän se mahdollista luntakin enemmän jos laittaa havuja pyydykseksi. Sen jälkeen pitäis talvet pärjätä jos vaan on lunta. Köynnökset pitää suojata alkukesän halloilta, ja syksyn ensimmäisiltä kylmiltä, silleen saadaan pidennettyä kasvukautta. Lämpösummaa voi kasvattaa erikoisharsolla, tuulisuojilla, suojaavalla kasvustolla jne.


Ensimmäiset viiniköynnökset meidän pellolle istutettiin kesäkuussa 2012. Eikä ihan mitään pikkumäärää, laitettiin heti kerralla 36 tainta. Osa niistä (kaikki vartetut) kuoli eka talven aikana, sillon ei mitenkään erityisesti niitä suojattu, lunta kun oli reippaasti, mutta ehkei sittenkään osattu istuttaa niitä riittävän syvälle tai jotain. Omajuuriset säilyi hengissä muistaakseni kaikki, ja samoin parin vartetun perusrunko (mutta niistähän ei tiedä minkälaisia ne on, tekevätkö ollenkaan rypäleitä tms, mutta silti saivat jäädä kasvamaan ja katotaan mitä niistä tulee..). Aukkopaikkoja talven jäljiltä tarhassa siis oli melkoisesti. Toka talvi olikin sitten lähes lumeton, heittelin joulun aikaan köynnöksille havuja suojaksi, eikä kukaan kuollut talven takia. Keväisin olen pitänyt osalla köynnöksistä sitä erikoisharsoa (sitä ei riitä läheskään kaikille..). Viime kesänä en sitten juhannusviikolla enää harsottanut taimia, ja nehän paleltui.. Osassa oli jo nuppujakin tulossa, mutta ne kaikki meni ja samoin iso osa versoista. Versot kasvoi uudelleen kesän aikana, ja toivottavasti ovat osanneet valmistautua talveen ihan ajallaan.


Kasvatusmenetelmä täällä pohjoisessa poikeaa täysin siitä miten tuolla oikeissa viinimaissa köynnöksiä kasvatetaan. Meidän köynnöksille on tarkoitus kasvattaa ranka tosi matalalle, sitä varten alimmainen tukinaru on vain n. 20 cm:n korkeudella maasta. Rangasta lähtee sitten ne satoversot kasvamaan ylöspäin, ne sidotaan ylempään tukinaruun, joka on n. 80 cm:n korkeudella. Ehkä nostan sitä vähän ylemmäs ensi kesänä, voi olla katevämpi niin. Ja leikatakinhan näitä pitäis, tais vaan viime syksynä vähän unohtua, mutta kuulemma voi leikata keväälläkin vaikka vuotaa runsaasti. Ainakin tuolla lämpimimmissä maissa harrastavat kevätleikkausta ihan yleisesti, en sitten tiedä jos se jotenkin hidastaa kasvua tai vaikuttaa jotenkin muuten heikentävästi täällä selviytymisen rajalla. Oikeesti en ole näitä raaskinut syksyllä leikata siksi, kun ei tiedä onko ne miten pitkältä matkalta keväällä enää hengissä. Talven jäljiltä versot tahtoo nimittäin paleltua melkein tyvestä asti, kestävimmissä lajikkeissa on silmuja ollut hengissä myös kauempana.


Alusta asti meillä on ollut tarkoitus rakentaa viinitarhan päälle tunneli, mutta ei vielä ole saatu moista aikaiseksi, hyvin ovat pärjänneet ilmankin. Jännityksellä odotan miltä köynnökset näyttää nyt kolmannen talven jäljiltä. Paitsi että paikkaustaimille tämä oli vasta toinen ja joillekin ehkä jopa ensimmäinen talvi.. En edes muista olenko viime kesänä istuttanut yhtään uutta köynnöstä viinitarhaan.. Onneksi on tämä blogi, sentään jostain näkee pääpiirteittäin mitä on tullut tehtyä :o) Tulevana kesänä odotan jo ensimmäisiä maistiaisia rypäleistä. Kyllä kohta on kyläläiset ihmeissään kun meiltä saa lähellätuotettuja viinirypäleitä luomuna. No ehkä vielä hetki menee että niitä ihan myyntiin asti riittää..


Oppi ja ensimmäiset köynnökset tuli meille täältä. Jos meinaa viininviljelijäksi kannatta lukea tuolta enemmän oikeeta tietoa viiniköynnösten kasvatuksesta, tämä oli vain tämmöinen muistinvarainen sepostus kun näytti kiinnostuneita olevan :o) Että eikun kokeilemaan, oishan se tosi mahtavaa syödä viinirypäleitä suoraan köynnöksestä!

7 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Kiitos postauksesta! Nytpä sain viinikärpäsen pureman ja tahdon meillekin niitä. ja taidan uskaltaa kokeilla kasvihuoneen ulkopuolellakin.

Susanna kirjoitti...

Kiitos minultakin tästä postauksesta! Taidanpa laittaa hyötytarhan kunnostuksen yhteydessä pari viiniköynnöstä pellolle testiin.

Päärynäpuun varjossa kirjoitti...

Hyviä postauksia nämä viiniköynnösjutut ! Itseäkin kiinnostaa kokeilla kasveja, joiden menestyminen on siinä rajoilla. Meillä kasvaa nyt 5 viinirypälettä III vyöhykkeellä. Zilgasta on tullut satoa monena vuonna, se on muovihuoneessa. Ulos istutin viime kesänä 2 uutta, lajikkeita en nyt muista.

Between kirjoitti...

Istutin viime keväänä Zilgan kasvihuoneeseen ja hyvinhän se siellä roihahti kasvuun. Syksyllä leikkasin. Nyt se on tarkoitus siirtää pois kasvarista, ehkä avomaalle. Eihän se millään mahdu pienessä kasvarissa kasvamaan. Koska ei ole sopivaa talonseinustaa, täytyy istuttaa maahan ja tarvittaessa suojata. Kiitos hyvistä vinkeistä ja faktatiedosta.

Tallu kirjoitti...

Olipas mielenkiintoista lukea kokemuksiasi viiniköynnöksistä. Meillä kasvaa yksi köynnös talon kivijalan vierssä. En ole ihan varma lajikkeesta, luulen, että se on joko Beta tai Zilga. Avomaalla kasvatusta kiinnostaisi kokeilla myös. Kiitos tuosta Omenakumpu -linkistä. Näyttävät olevan luennoimassa Turun puutarhamessuilla. Pitääkin käydä kuuntelemassa :).

Unknown kirjoitti...

Mahtavan näköistä!

Johanna kirjoitti...

Minäkin kiitän kivasta kirjoituksesta!