torstai 5. huhtikuuta 2012

Kaunista

Kuuden viikon päästä meillä näyttää toivon mukaan taas tältä:




Kaunista ja kukkeaa, vihreähköä, vaikkakaan ei vielä täysin rehevän ryöpsähtänyttä.

Tässä tämän hetken tilanne (ja ties vaikka lisää lunta olisi vielä tulossa.. Mutta silti - maata näkyvissä! Juhuu!):


Vaahteramäestä tuli ihana Kaunisblogi -tunnustus, kiitosta paljon! Tunnustus kuuluu jakaa eteenpäin viidelle pienelle ja kauniille blogille, joten se lähtee Saraheinälle, Päärynäpuun varjoon, Geraniumille, Kanatarhaan ja Kanttorilan Puutarhaan, olkaapa hyvät! Ja extramaininta ja kiitos Ansalle Piha ja piennar -blogiin, sieltäkin tuli ilahdutusta!

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Vielä ehtii!


Ainakin täällä meilläpäin on vielä metri lunta, ja maata pilkistelee ainoastaan hyvin aurattujen teitten varsilla. Täksi viikoksi on luvattu päivisinkin vielä pakkasasteita. Kun ei tuo kevät tunnu etenevän, niin nyt onkin aivan mainio aika tilailla pelargoneja, toimitukset käynnistyy heti pääsiäisen jälkeen. Ainakin noita Mårbackan ihania perinnelajikkeita täytyy hankkia, ja tietysti tuollainen ihmeellinen uutuus, pilaripelargoni. Laita viestiä, jos sinäkin haluat omasi!

Edit. Kiitos kaikille pelargonien tilailijoille. Lisää saadaan toivottavasti ensi keväänä, sillä nämä on nyt myyty. Mutta monenlaista muuta kivaa kyllä löytyy, käy kurkkaamassa :o)

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Vaikeita kysymyksiä


Hmmm.. Olen mielenkiinnolla lueskellut puutarhabloginpitäjien kertomuksia lempikasveistaan ja puutarhafilosofiastaan sekä siitä, kuinka puutarhainnostus on syntynyt, ja samalla pienesti miettinyt mitä itse vastaisin jos noin vaikeita kysyttäisiin. Ja nyt sitten Geranium kysyi.. Lähetti upeasta Tontti 559m2 -blogistaan kauniin kuvan kera kauniiden sanojen, ja mukana ne vaikeat kysymykset.. Kiitos kivasta haasteesta!

1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?

Puutarhainnostus alkoi kaksikymmentä vuotta sitten kun näin ensimmäistä kertaa anopin kasvimaan ja kukkapenkit. Sitä ennen en ollut osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa mitään vihreää kohtaan, mutta kun omin silmin näki että joku osaa kasvattaa syötävää ja kukkia, se teki lähtemättömän vaikutuksen. Sitten keksin hakea puutarhakouluun, ja sen jälkeen pääsin mylläämään omalle omakotipihalle. Yhdeksän vuoden uurastuksen jälkeen piha oli ääriään myöten täynnä, ja täytyi siirtyä suuremmalle tontille :o) Puutarhasta tuli elämäni intohimo. Kun kolmisen vuotta sitten aloin kirjoitella blogia, melkein heti tajusin, että puutarha ansaitsee kokonaan oman blogin, jota voin käyttää päiväkirjana, muistilappuna, valokuvakansiona jne.

2. Mikä on erikoisin, ihmeellisen, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

Vielä en ole kohdannut sellaista kasvia, josta en tykkäisi. Lempikasveja on monet perennat, sekä satoa tuottavat hyötykasvit. Ei niiden tarvi olla mitenkään erikoisia tai harvinaisia, lempparikukiksi voisin mainita vaikkapa skillat, sinivuokot, isotähtiputket, kerrotut akileijat, laukat, punahatut, unikot, törmäkukat jne. Iloitsen myös jokaikisestä hedelmäpuusta joka talven jälkeen jaksaa taas herätä henkiin, ja varsinkin niistä joiden talvehtiminen täällä pohjoisessa ei ole niin itsestäänselvää.

3. Mikä on puutarhafilosofiasi?

Vaikee, vaikee.. Oikeastaan voisin sanoa, että puutarhanhoidon tarkoitus on olla jotain aivan muuta kuin rankkaa työleiriä. Mulle se on sellaista puutarhapuuhastelua, puutarhastelua. Allekirjoitan täysin sanonnan "Kun hoidat puutarhaa, puutarha hoitaa sinua." Kesäaikaan voisin asua pihalla, tonkia multaa, ihmetellä kukkia, ja unohtaa sellaiset pikkuseikat kuin syömisen ja nukkumisen, tai sen että lapsetkin tarvitsee ruokaa.. Raja tulee yleensä vastaan juhannuksen aikoihin. Näinä nykykesinä maanviljelys vie ison osan kesän ajasta ja energiasta, joten puutarhastelua oikeasti tarvitaan vastapainoksi. On hirveän helpottavaa tietää, ettei puutarha ole koskaan valmis. Se on matka, prosessi, joka elää koko ajan ja antaa niin paljon.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Keulii, keulii


..enää ei pelkästään meinaa.. Tuossa kaurapellon reunassa kulkee tie, ja tien viereen pellon puolelle istutan kesällä rivin omenapuita, ja rakennan perinteisen savolaisen pisteaidan. Omppujen lisäksi laitoin tilaukseen saskatooneja, kirsikoita, luumuja, aronioita sekä hasselpähkinöitä. Hullu mikä hullu. Nyt lasken summat yhteen ja sitten ehkä otan järjen käteen ja mietin mitä ilmankin tulen toimeen..

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Mopo meinaa keulia


Muistelin että mulla on jossain kääpiösamettikukan siemeniä. Millonkas niiden kylvöaika olikaan? Ei onneksi ihan vielä, joten olikin hyvästi aikaa rapistella irtokarkkipusseja (joissa säilytän siemeniä vuosien ja vuosien takaa..). Löytyi kääpiösamettikukkaa, kolmessa eri värissä. Samoin löytyi paljon muitakin siemenpussukoita.. Nappailin fiiliksen mukaan muutaman sieltä, jokusen täältä, yksi-, kaksi- ja monivuotisia. Ja pari syötävääkin lisää, esim. maapähkinöitä vuodelta naks ja poks. Värit näyttää aika herkuilta, vai mitä?! Jospa noista jotain laittais ihan kasvamaankin.. Ei kuitenkaan ihan vielä, ensin iloitaan niistä pikkulenkeistä joita multapurkeista jo pilkistelee.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Ekat kylvökset


Niin se vaan taas kylpyhuone on muuttunut jokakeväiseen tapaan kylvöhuoneeksi, ja ensimmäiset pienet siemenet on piilotettu mullan alle. Kylvöaikataulu sanoi että ensin pitää kylvää munakoisot ja vesimeloni. Munakoisoja kokeilen ekaa kertaa, ja vesimelonin olen aina ennen kylvänyt vasta yhtäaikaa kurkkujen kanssa, eli toosi paljon myöhemmin. No, nyt onkin ihan uusi lajike (Malali) kokeilussa, kun Sugar Babya ei saanut luomuna. Kylvin myös muutaman tomaattilajikkeen: salsatomaatin, amppelitomaatin ja cocktailtomaatin. Lisää tomaatteja kylvän vielä myöhemmin, niiden kanssa ei mun mielestä ole ollenkaan kiire vielä. Mutta onpa ihanaa, kun saa joka päivä (eli monta kertaa päivässä) käydä kurkistelemassa kylpyhuoneen penkin alla olevaan kylvölaatikkoon että joko siemenet on itäneet. Ja pian täytyy alkaa järjestelemään tilaa ikkunalaudoille. Ja ennen kesää täytyy paikata kasvihuoneen kattokin, jos mielii oikeasti satoa näistä saada.. (Sori, ankea kuva..)

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Tunnelissa?


Koulupäivää! Tänään opiskeltiin vadelmanviljelyä, käytiin läpi mansikkalajikkeita ja vähän sivuttiin tunnelikasvatusta. Tunneli on sellanen kevytrakenteinen 'kasvihuone', josta talveksi otetaan muovit pois, ja keväällä laitetaan ne takaisin. Tuuletus tapahtuu päätyjen kautta, sekä nostamalla helmoja. Oikeestaan aika nerokas systeemi. Leveyttä tällä tunnelimallilla oli 8 metriä, ja pituutta voi laittaa niin paljon kuin haluaa. Suositellaan laitettavaksi kolme tunnelia vierekkäin, sivuttaisjäykkyys on silloin parempi. Tällä toimittajalla minimitoimitus on 2400 m2, joten aika massiivinen laitos kuitenkin. Samankokoinen kuin meidän nykyinen mansikkamaa.. Vaan kylläpä sellaisen tuonne melkein kahdeksaan peltohehtaariin saisi mahtumaan.

Ajattelin heti että viiniköynnökset ainakin hyötyisi tunnelista. Mesimarjaa ja vadelmaakin laittaisin tunneliin, mansikkaakin ehkä. Ja voishan sinne laittaa kaikkea muutakin, vaikka koko kasvimaan! Tietysti pitäisi sitten rakentaa kastelusysteemit ja kaikki. Hinnoista ei tietenkään puhuttu, voikin tunnelihaaveet jäädä siihen kun kuulee miten paljon tuollainen systeemi oikeasti maksaa..

Oletteko koskaan kesällä bonganneet jättimansikka -'myyntiopasteita' teidenvarsilta tai kauppojen pihoilta? Niitäkin olisi halukkaille tarjolla. Mitähän maksaisi tuollainen puolitoistametrinen "puutarhapatsas"? Vaikka onpa niitä kauniimpiakin katseenvangitsijoita olemassa..