sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäiväkukat


Olipas se sittenkin jouluruusun nuppu! 'Ellen Picotee', ellen väärin muista. Yhden kukkavarren on tehnyt, ja siihen tulee kolme kukkaa. Voi jee, mun ensimmäiset! Otin tuolta ihanasta pilkullisesta sisuksestakin kuvia, mutta taidan näyttää ne joskus myöhemmin.

Ihka ensimmäinen valkovuokko uskalsi tänään kurkistaa nupusta. Kaverit vielä hetken harkitsee, mutta eiköhän niitä ala jo huomenissa näkyä, varsinkin jos sääennusteet paikkansa pitävät. Vähän varjoisammassa paikassa kerrotut ja vaaleanpunaiset valkovuokot sekä hämyvuokot on vasta nostaneet päänsä mullasta. Tiedossa siis iloa pitkäksi aikaa!



Sinivuokotkin jaksaa vielä olla kauniita. Kultasateen (edelleen hengissä, vaikka puput vähän kävivätkin latvomassa oksia talvella) juurelle on putkahdellut useampi mätäs näitä viehkoja sinisiä ihanuuksia. Pari pikkualkua olen myös siirtänyt pois tulevalta käytävän paikalta. Jokohan meillä pian on oma sinivuokkometsä..

Oransseja tulppaaneja on kymmenkunta. Ne on tosi kauniita, terälehdet on keltareunaiset. Liekö sitten niitä lummetulppaaneja vai mitä, mutta tuo väri on kyllä tosi piristysruiske näin kesän alla.



Skillan kainalosta löysin yllättäen keltaisen pikkuauringon. En ole ennen tavannut leskenlehtiä kukkapenkistäni, mutta yksi juurenpätkä on näköjään nyt löytänyt tiensä sinne. Pitää vielä miettiä mihin toimenpiteisiin tässä ryhtyisi. Mieluummin kyllä olisin ottanut "riesaksi" vaikka niitä ihania pikkukäenrieskoja(kohan ne oli..).

torstai 9. toukokuuta 2013

Oho!




Voiko tämä olla tottakaan..!? Työntäyteisen päivän jälkeen käveleskelin ympäri pihaa, ja tutkin keitä uusia asukkaita penkeistä alkaa pilkisellä. Yhtäkkiä edessä töllötti neljä oranssia tulppaania. Matalia, aikaisia (tosiaan!), ja sievästi sijoittuneena sinisten kevätkurjenmiekkojen naapuriin. Ihan vahingossa ne siihen olen laittanut, mutta hyvältä näyttävät he yhdessä! Tulppaanien nimestä ei ole sen enempää tietoa, syksyllä en tehnyt listaa istutetuista sipuleista, joten nyt kaikki on aivan tuntemattomia..

Voi kun tuo uusi penkki näyttää vielä niin paljaalta, muutosta siihen on lienee tulossa lähiaikoina :o)

tiistai 7. toukokuuta 2013

Ihanat, pienet, siniset!







Pihalla on touhuttu lähes kaiket kauniit päivät. Onneksi väliin on mahtunut myös nautiskelukierroksia nenä maata viistäen. Tänään kun tarkistin naisvoimistelijoitten (valkovuokot) tilanteen etenemistä, ja pöyhäisin hopeapajunlehtikerrosta, silmiin sattui yllätysnuppu. Voisiko se olla......!?

torstai 2. toukokuuta 2013

Hei, meillä kukitaan!


Näitä valkoisia krookuksennuppuja olen kytännyt jo päiviä, että milloin malttavat kurkistaa ihan kunnolla maisemia. Nyt pari päivää sitten rohkaistuivat ja kurkkasivat. Siniset krookukset on vähän hitaampia.

Sinivuokot on samoin olleet jo päiväkausia ihan siinä hilikulla, että aukaiseeko kukat vai ei, ilmeisesti viileys on viivyttänyt heitä. Vapun kunniaksi pari kukkaa oli jo ihan auki, vaikka viileää meillä on edelleenkin.



Kukkapenkissä majailee edelleen kaksi raidallista krookusta, yllätyksekseni huomasin toisen heistä jo kukkivan ihan täysillä, ja kaveri vieressä on hänkin jo melkein auki.

Uuteen kukkapenkkiin istutetut kaikki sipulikukat on puskeneet piippojaan esiin ihan urakalla. Yksi pieni utelias kurjenmiekka loistaa sieltä kirkkaansinisenä, muista ei vielä näy edes nuppuja.



Risukasan keskeltä huomasin pilkottavan väriä, imikkähän se siellä, oikeastaan kaksikin. Ne pitää ehdottomasti siirtää jonnekin muualle, käytävä laajenee juuri tähän, ja muutenkin paikan valo-olot on muuttuneet radikaalisti.

Ja bongasin jo ensimmäiset valkovuokkojen lenkitkin puskemassa maasta. Tai luulin niitä ensimmäisiksi, kunnes tongin syreenipuskan reunamia vähän tarkemmin: siellähän ne naisvoimistelijat jo oikoo jäseniään..

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Pikkukaunottaret





Ensimmäiset saa aina eniten huomiota. On ne vaan niin

Pehmuste polvien alle, pylly pystyyn, pää maata vasten, tukeva ote kamerasta, kurkistus etsimen läpi, kuvakulmien säätöä, tarkennuksen kanssa tappelua, ja lopulta: napsnapsnaps. Onneksi meillä ei ole naapureita :o)

torstai 25. huhtikuuta 2013

Löytöjä


Siivoilin vähän pihaa aamupäivällä. Kukkapenkistä löytyy jo sinisiä skillannuppuja ja punaisia pioninversoja, jeeeeee! Löysin myös jonkun vihulaisen, sellasen lonkeroisen, joka oli tehokkaasti levinnyt lähes neliön alalle kukkapenkin uumenissa, enkä ole viime kesänä tiennyt sen olemassaolosta mitään. Etenee samalla tavalla kuin suikeroalpi, lehdet vaan on pehmeämmät ja sahalaitaiset. Kukkinutkin näköjään on viime kesänä, ei mitään tietoa minkävärisin kukin, ja nyt on varmaan siemeniä kylvänyt pitkin penkkiä.. Mikähän lie..?

Sitten tuli kameran muistikortti täyteen. Eikä haittaa yhtään, sen verran on ankeen näköset nuo lumen alta paljastuneet maisemat.

Mansikkamaalta löysin myyränkoloja, myös mansikkapenkeistä - ihanaa tämä viljelijän elämä. Viinitarhassakin pyörähdin. Viinit on jo tovin pötkötelleet erikoisharson alla (tasaa lämpötilaa: leikkaa hallaa ja vähentää liikaa kuumumista, tasaa kosteuseroja: estää kondenssiveden syntymistä ja vähentää liikaa haihtumista, vähentää tuulen vaikutusta, estää osittain hyönteisiä, vähentää kasvitauteja), osa tosin joutuu tyytymään tavalliseen harsoon kun ei tuo erikoismalli riitä ihan koko tarhaan. Mietin jo syksyllä että liekö niissä viininvarsissa enää supermärän kesän ja syksyn jäljiltä henki pihisee, ja samaa mietin edelleen.. Jos niissä ei ala elämää näkymään, niin pitänee hankkia paikkaustaimia ja yrittää uudelleen, prkl. Mutta varmaa on ettei se ollut ainakaan talvi joka ne tappoi.

ps. Ihan just äsken postipoika toi paketin rapakon takaa.. Sen kimppuun seuraavaksi!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Kukkia?



Viikossa lumi on sulanut valtavasti! Pellolla on lunta enää polviin asti, ja kukkapenkkejä näkyy jo joka puolella. Löysin kukkiakin! Eka piippa ei ehkä ollutkaan ekana tullut esiin, satuin vaan huomaamaan sen ensin. Aitan takana on vihreitä piippoja jo monia, siellä majailee myös mun salakavalat lumikellot. Onkohan tuo ensimmäisin lumikello jo kunnolla auki, en polvistunut hänen edessään ihan niin alas asti että olisin kurkannut hameen alle, mutta sovitaan että on. Löytyi myös jouluruusu, jossa on kaksi hengissäolevaa vihreää lehteä, ja keskellä joku punainen möykyrä. Näyttää siltä että vois olla kukkanuppu, mutta voi ehkä olla myös lehtiaihiokin. Superiloinen jouluruusu(je)n menestymisestä kuitenkin!

Nyt vaan harmittelen omaa hölmöyttäni, kun syksyllä olisin voinut istuttaa enemmän lumikelloja kaikille noille paikoille jotka paljastuu ensimmäisenä enkä kuitenkaan niin tehnyt. Täytyy muistaa taas ensi syksynä..