Nyt tää on tosi iloinen, kun tällä on tuo lähikuvaussysteemi! Vaikka se vaatiikin pyllötystä ihan maantasalla ja polvien ja kyynärpäiden kurautumista ja kaikkien pienten taimivauvojen väistelemistä, niin on se sen arvoista. Sitäpaitsi keksin käyttää ystävääni Niiloa polvien alla ja ai että se toimii hyvin. Täytyy hankkia monta lisää esim. kyynärpäiden alle, ja mansikkamaalle varsinkin.
Sellaisen pienen jännän seikan huomasin pihan sinivuokoista, että toisilla on tuollaiset kivat kaksiväriset heteet, ja toisilla ihan vaan valkoiset. Onkohan ne jotain eri kantaa, en missään enkä kenelläkään ole ennen nähnyt tuota "Marianne"-versiota. Valkoheteiset ei ole vielä ihan kunnolla auki, on vähän viileää ollut viime päivinä.
Valkovuokot on vielä ihan vauvoja, hassuja pikku käpäliä törröttämässä maasta. Mutta nuput niissä on jo ihan valmiina..
4 kommenttia:
Oletko saanut makron? Olen siitä itsekkin haaveillut. Upeita kuvia nuo lähikset! Heteetkin saa ihan eri tavalla näkyviin.
En sentään makroa, vaan halvemman vaihtoehdon: kolme eri pituista loittorengasta, joita voi käyttää yhdessä tai erikseen. Kyllähän siinä tulee jo putkelle mittaa, mutta ajattelin ensin harjoitella niiden kanssa ja jos sitten joskus satsaisi oikeaan makroputkeen. Minäkin tykkään lähikuvista!
Lähikuvia on ihana ottaa, mäkin joskus haaveilen makrosta... mutta tyydyn toistaiseksi yleisobjektiiviin. Hyvin onnistuneita kuvia sulla. :)
Kiva kurkistaa kukkia noin läheltä:)
Lähetä kommentti