lauantai 30. kesäkuuta 2012

Barlowin perhe


Niin. Olenko joskus kertonut että tykkään hulluna kerrottukukkaisista akileijoista? Erityisesti näistä joissa ei ole niitä kannuksia vai mitä joutsenenkauloja ovatkaan. Liekö kaikki sellaiset sitten joitain Barloweita, enpäs tiedä, mutta tässä joukossa heitä ainakin on useampia. On mustaa ja sinistä ja valkoista, ja sitten nuo hurmaavan ihanat sisarukset Nora ja Christa. Ja taitaa näitä olla olemassa enemmänkin kuin vain nämä, ainakin sellainen viininpunainen vilahti jossain blogissa. Täytyykin alkaa tutkiskelemaan asiaa ja metsästelemään puuttuvia. Olisipas upea näky jos jossain kukkapenkissä olisi oikein paljon erilaisia näitä. Onhan tuossa toki jo jonkunlainen kokoelma, täytynee Christakin muuttaa muiden seuraan, se raukka asuu yksin viereisessä penkissä.



Tässä vielä lähempi kuva siitä kauanodotetusta vihreäkukkaisesta tulppaanista (muistaakseni Evergreen). On aika tanakka ja korkea, kukkii myöhään ja toosi pitkään (ainakin näillä keleillä) ja sopii oikein hyvin kirjavalehtisen kanukan, ranskantulikukan ja akileijojen seuraan. Osassa kukista on hauskasti punertavat terälehtien reunat, onkin paljon kivempi kuin kokonaan vihreä kukka. Toivotaan pitkää ikää heillekin!

5 kommenttia:

Millan kirjoitti...

On sinulla siellä komea akileijaperhe. Tuo liilako on se Christa? Minulla on Nora ja Bordeaux (juuri se tummanpunainen), mutta tuo violettikin on tosi kaunis.

betweenland kirjoitti...

Kauniita akileijoja.

Cosmos kirjoitti...

Ihania! Todella kauniita, kaikki!

Geranium kirjoitti...

Upea, romanttinen Barlowin perhe! Kauniita kaikki.

Katja kirjoitti...

Nättejä :)